Taiteellisen johtajan tervehdys

Hyvät ystävät,

Vuosi 2026 on Urkuyö ja Aaria -festivaalille erityinen – juhlimme 40-vuotista taivaltamme. Neljän vuosikymmenen ajan festivaali on soinut kesäilloissa Espoossa ja vieraillen viime vuosina myös muualla pääkaupunkiseudulla. Festivaalin keskiössä on ollut alunperin urku-, ja laulumusiikki ainutlaatuisen keskiaikaisen Espoon tuomiokirkon akustiikassa ja kauniissa ympäröivässä miljöössä. Festivaali on jatkanut kasvuaan monipuoliseksi ja omaleimaiseksi, mutta juurilleen uskolliseksi tapahtumaksi, laajentuen valtakunnallisesti merkittäväksi kansainvälisen tason musiikkijuhlaksi.

Espoon kirkkotilat ja Espoon kulttuurikeskus on saatu eläväksi osaksi kesäistä kaupunkikulttuuria ja samalla festivaali on saanut myös uudistua rohkeasti – luoden viime vuosina näyttämöllisiä ja draamallisia kokonaisuuksia, jotka puhuttelevat tämän päivän yleisöä. Rohkea vuoropuhelu eri aikakausien, tyylien ja taiteenalojen välillä on tuonut elämyksellisiä taiteellisia kokonaisuuksia.

Juhlavuoden ohjelmisto heijastaa historiaamme: suomalaisen musiikin vahvaa perintöä, kansainvälisiä yhteyksiä sekä hengellisen ja draamallisen ilmaisun rinnakkaiseloa.

Avajaiskonsertissa heijastuu erityisesti suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuuriperinnön juuret yli rajojen – säveltäjinä mm. Jean Sibelius, Elfrida Andrée ja Laura Netzel muistutuksena siitä, kuinka musiikki on aina yhdistänyt kansoja.

Juhlavuonna nostamme esiin myös suuria suomalaisia merkkihenkilöitä. Eino Leinon runous saa uuden elämän, kun Iiro Rantalan säveltämä Hymyilevä Apollo kantaesitetään draamallisena konserttina. Samoin säveltäjä Armas Launiksenooppera Jäiset liekit saa vihdoin kantaesityksensä näyttämöllisenä kokonaisuutena – teoksena, jossa musiikki, liike ja visuaalinen taide sulautuvat yhteen.

Viime vuosina festivaalin omaleimaiseksi perinteeksi ovat muodostuneet juuri tällaiset ohjatut, draamalliset tuotannot. Kirkko ei ole meille vain konserttisali, vaan näyttämö, jossa musiikki kohtaa teatterin, runon ja visuaaliset taiteet. Tämän juhlavuoden huipentaa kesän päätösteos Mahagonny Babylon, jossa Johann Sebastian Bachin hengellinen syvyys käy vuoropuheluun Kurt Weilln ja Bertolt Brechtin yhteiskunnallisen teatterin kanssa, Aleksi Barriéren ohjauksessa.

Ohjelmistossa kuuluu myös vahva laulun ja kamarimusiikin perinne – barokin mestareista romantiikan sävyihin ja nykysävelkieleen – sekä kuoromusiikin loistoa, kun juhlistamme urkujen sointia ja ihmisäänen voimaa myös Helsingin Musiikkitalossa. Juhlavuosi tarjoaa myös ainutlaatuisen oopperagaala -tapahtuman, kun Suomen Kansallisoopperan orkesteri ja solistit vierailevat festivaalillamme.

Haluan lämpimästi kiittää Espoon kaupunkia, sen kulttuuritoimea sekä Espoon seurakuntayhtymää pitkäjänteisestä ja luottamuksellisesta yhteistyöstä. Ilman kaupungin ja seurakuntien sitoutunutta tukea Urkuyö ja Aaria -festivaali ei olisi voinut kasvaa neljän vuosikymmenen aikana. Tämä 40-vuotisjuhlavuosi on osoitus siitä, mitä pitkäjänteisellä kumppanuudella voidaan rakentaa. Kiitos siitä, että kuljette rinnallamme – mahdollistamassa musiikin, taiteen ja yhteisten elämysten kesää Espoossa.